RUNO: ASTERI, EPILOGI, HYMNI

← TAKAISIN

Inspiraatio, taiteellisuus, intuitiivinen älykkyys, oppiminen, tieto ja viisaus kuten kielellinen taitavuus ovat hindulaisen Saraswati Jumalattaren ominaisuuksia. Saraswati on henkisessä anatomiassa ainakin joogafilosofian mukaan myös yhden energiakanavan eli nadin nimi.

Saraswatin uskotaan samoin olevan mahdollisesti mystinen tai jo kuivunut ja kuitenkin maan alla silmien näkymättömissä virtaava joki. Saraswati on yksi niistä nadeista joissa myös Kundaliini voi kulkea, vaikkei se ole toivottavaa.

Joen Jumalatar on aikanaan lahjanaan ja oppimateriaalinaan antanut runojen virrata lävitseni maalliselle olemukselleni. Eräs itselleni edelleenkin erityisen vaikuttavista kirjoituksista on KOTI sivun lopussa esiintyvä OLEMASSAOLO runo vuodelta 2010.

Myös eri buddhalaisuuden traditioista löytyy Saraswati niminen Jumalatar edellä mainittujen piirteiden vastaavilla ominaisuuksilla. Buddhalaisittain Saraswatiin rinnastetaan myös Jumalatar Prajnaparamita. Hän on “viisauden täydellisyys”, kaikkien Buddhien Äiti, jonka personifikaatiosta en ole löytänyt niinkään tietoa.

Jumalatar Prajnaparamitaa arvostetaan pyhien tekstien, sutrien, takana olevana voimana. Minulle nostettiin oraakkelikortti pakasta hänen korttinsa esimerkiksi kirjoittessani artikkelia VOIMAELÄIMIEN KANSSA TYÖSKENTELY: MIKÄ ON TOTEEMIELÄIMESI? ENTÄ VOIMAELÄIMESI? Saraswatiin tai Prajnaparamitaan liitetään buddhalaisuudessa 5 viisauden Buddha paria.

Tässä olevat osittain nyttemmin päivitetyt runosanat henkisyydestä: Asteri, Epilogi ja Hymni ovat kirjaantuneet alunperin vuonna 2014.
⭐️

ASTERI

Valovuosien takamailla ikuisten,
Kaukaisuudessa ja likeellä maiseman,
Ympärillä ja sisällä ydin olemuksen,
Virrata voisi tähtimeri Jumalattarien,

Liian lähellä ja liian etäällä,
Perille päästäkseen on ihminen,
Saavuttamattomia taivaita tähyillen,
Tähteänsä kurottelee kaihoten,

Säkenöivän Luonnottaren,
Kyyneleiden sade pyhyydessään,
Elävöityy maalliseen kukkasinaan,
Muistuttamaan pallon asuttajaa,

Olevaisuuden olemusta kaikkeuden,
Kuolematta kun pois nukkuu ihminen,
Ajassaan ajattomana itseensä havahtuen,
Jumalattarien ominaisuuksia elää nyt säteillen.

⭐️

EPILOGI

Syksyn somisteissaan,
Pihlaja tanssiin käy,
Tuulen rytmissä soljuilee,
Olemus sen harmoninen,

Tyhjästä saapuu henkäys talven,
Orkesterin lumikukkien luoden,
Viima kapellimestarinaan,
Luonnosta näytöksen antaa,

Kannattelee ja myrskyää,
Hetken vain ikuisen,
Ennen loppuaan myös,
Elämän laulu tanssitettavien,

Suotta yleisölle olisi todistaa,
Kokemus kaikille näyttää saa,
Itsessä voimaa läsnä olevaa,
Tajuaa ihminen sen aikanaan.

⭐️

HYMNI

Ja niin muunnut,
Kivestä kristalliksi,

Kristallista väreiksi,
Väreistä valoksi,

Sama vapaasti muotoutuu,
Tekijän ja katsojan yhteiseksi,

Uudenlaiseksi luomukseksi,
Läheltä varjosi peilataksesi,

Sanoiksi, kuviksi, soinnuiksi,
Itseään totena heijastavaksi,

Sisälläsi hohtavan olentosi,
Lopulta kirkkaus vapauttaa,

Lauluksi sateenkaarien,
Maailmalle Hengen taiteeksi,

Ilmi tuomaan Kauneutta,
Ymmärtääksesi mitä olet,

Aina ollut oleva olematta.

⭐️

Avainsana-arkistosta löytyy kaikki runot