Voimmeko hyväksyä asiat niin kuin ne ovat? Tohdimmeko antaa uskalluksen pudottaa meidät tuntemattomaan kontroloimatta ja haluamatta tiettyä?
Pikkumieliemme on välistä hyvinkin haastavaa ymmärtää avoimuudessakaan ja suuressa oppimishalussaan laajempaa kuvaa itsestä. Tällöin toimimme todennäköisemmin pikkumielen ja personan perspektiivistä.
Tarvitsemme usein sanallisen tai jotenkin rationaalisuutta koskettavan intellektuaalisen käsittämisen, että osaisimme toimia Korkeamman tietoisuutemme mukaan. Tietoisuuden tapahtumien ja kokemusten nimeäminen ja sanojen löytyminen voidaksemme kertoa niistä voi olla vaativaa. Minulla on voinut mennä viikkoja, kuukausia, vuosia tai jopa vuosikausia ennenkuin se mitä on tapahtunut tietoisuudessa on tullut ymmärrettäväksi.
Maallisessa osassa ymmärtäminen, kokemusten sanoittaminen, tiedon keruu, kaiken sisäistäminen ja toiminnassa sen toteutuminen on kuin kokoaisi isoa palapeliä. Se on kuin laajemman omakuvan käsittämistä, jota ei pysty vielä tarkasti kuitenkaan hahmottamaan. Omakuvani on alkanut vuosien saatossa rakentua tajuntani näkyville pääpiirteittäin. Saan palapelin paloja ja yritän niitä selvittää yksityiskohtaisemmin ja koota sen vähitellen osa osalta ainakin johonkin osakokonaisuuteen.
Omakuva kertoo myös yksilöllisestä henkisestä evoluutiostamme. Palapelin valmistumista vartoessa luottamus sydämen tietoon, vaikkei pikkumieli sitä täysin voi tajuta, auttaa meitä toimimaan Valo-sielumme ohjaamana. Voimme luoda omakuvaa lukemattomia elämiä hartaasti ja hitaasti Valo-sielun opastaessa meitä siinä eri personien kautta.
Päälle parikymppisenä sain mieleeni ajatuksen: “A human being is the greatest peace of art”. Palapelistä eli meistä kustakin tuleekin lopulta Kauneuden elävä taideteos. Meidän yksilöllinen taideteos yhteiseen tietoisuuteen. Elämiemme aikaansaannos, meidän vaikutus ja panos tietoisuuden evoluutioon, joka jää osaksi kokonaisuutta Kaikkeudessa luomaan maailmaamme.
🧩
EVOLUUTIO
Henkäys veden tulinen,
Läpi kovettuneen,
Pakottamatta etenee,
Hienovaraisella liikkeellään,
Väkevyydellä varmuuden,
Tuo voima armollisesti,
Olemuspuoleni jokaisen,
Täyteyteen puhaltaa saa,
Mitä voisin pisara merten,
Mahdille ainaisuuden,
Kuin sulautua soivaan,
Levätä äänettömyydessä,
Sanattomassa mikä tietää voi,
Ikiaikaisten viisaudet omaten,
Ulottuvilla piilossaan pitäen,
Vihkien minut toimijakseen,
Sovelluttamaan maailmaan,
Tuulten porttini lävitse kulkevaa,
Tietoisuutta elävää sallimaan,
Olemaan kehityskulun osanen,
Pienuuteni selvitettävä on,
Suuruuteni varsin mahdoton,
Osani parhain miten esitän,
Riittää se miten saatan,
Kulloinkin siivilleni enenemään,
Aikeilla puhtailla kohoan,
Kahleista maallisten,
Kautta iki ajan kehomielen,
Anteeksi ainiaan saan,
Tietämättömyyteni hyvittää voin,
Tarvitse minun enää ei,
Päätöksiä tehdä kuin,
Yksi vapaavalintainen,
Ja huolia kuulu enää ei,
Virtauksessa Kaikkeuden,
Silmäni sokaistu ei,
Luojani lapsena kun,
Valossa Johtotähden,
Alusta lähtien aina olen,
Huomassa muinaisten.
🧩
KOSMINEN SYNTYMÄ
Olento olematon,
Peilaa aina vain,
Pienuuteni yllä,
Elävä tähti,
Säkenöi tiensä,
Alas vaatimattomaan,
Luvan saanut se on,
Sydän kumppaniltaan,
Maallista majapaikkaa,
Olennon kanssa asuttaa,
Takaa maan silmieni,
Loistamaan kirkkauttaan,
Nähdä vihdoin kauttaan,
Maailmaansa todentamaan.
🧩
Runosanat ovat vuodelta 2024.
LÄHTEET
Avainsana-arkistosta löytyy kaikki runot.
– Kuvituskuvakollaasi: digitaalisesti muokkaamani kuvapankin kuvat: www.pixabay.fi.