Kundaliinipolku 5. Sivu 2, TÄSTÄ SIVULLE 1.

MIELEN BLISS JA KEHON ANANDA 

Ennen valopylvään vakiintumista ja muiden keskuskanavien sulautumista Brahma-kanavaan minun oli mahdollista havainnoida, miten värähtely on aina hienoisempaa syvemmälle mentäessä Sushumnan sisällä olevissa Vajra-, Chitrini- ja Brahma-kanavissa. Tämän ja monien muiden saatujen esoteeristen kokemusten myötä aloin vähitellen ymmärtää, mitä Ananda tarkoittaa minulle ja millaista se on kokemuksellisesti. 

Buddhiselta ja korkeammilta tasoilta säteilevä Valo ilmenee erilaisena laatuna. Miten se koetaan riippuu siitä, millä tavalla se suodattuu mieleen vai onko se sen suoraa tiedostamista kehomielessä. Tietoisuuden siirtyessä universaalin Itsen tasolle, Buddhi-tason eli varsinaisen Ananda-tason rakkaus-seesteisyyden kirkkaus muuntuu vielä syvempään, rauhaluonteiseen Shakti-Shivan Shanti-Anandaan. Rauha, tyyneys tai vakaus on ollut se, mihin korkeampi tietoisuus on suunnannut huomion aina. Tätä Ananda-rauhaa voi kutsua myös kuulaaksi seesteisyydeksi (Luminous Serenity).

Chitrini-kanavan ylevää Bliss-tilaa korostetaan monissa traditioissa ja henkisyydessä. Sen voidaan ajatella olevan niin sanotusti henkisyyden myyntivaltti. Se on perimmäinen ratkaisu kärsimykselle kokijan ylevillä ja usein rakkaudellisilla ja muilla monivivahteisilla ominaisuuksillaan. Ylevä Bliss houkuttelee ihmisiä kenties paremmin kuin neutraalimpi ja hyvin hiljainen vakiintuneen Brahma-kanavan seesteinen rauha, Shanti-Ananda, jossa ei ole enää kokijaa. Seesteiseen rauhaan ja läsnäolemiseen tullaan vasta huomattavasti harvemmin todentuvassa kehomielen valaistumisen prosessissa. Siksi ylevä autuus on yleisemmin koettu tila, ja siten siitä myös kuullaan puhuttavan enemmän. 

Kuten valaistumisesta puhutaan henkisyydessä tarkoittaen eri asioita, myös Bliss-termiä käytetään usein hyvin väljästi ja yleisesti. Autuudeksi voidaan kuvailla varhaisempien Kundaliini polun tai henkisten heräämisten vaiheissa saatuja nautinnollisia elämyksiä. Tässä kirjoituksessa kuitenkin keskitytään korkeampaan Bliss-tilaan, joka on koettavissa vasta mielen valaistumisessa, kun Chitrini-nadi on aktiivinen ja vakiintunut.

Mielen valaistuminen:

🤍 Chitrini-nadi: Kausaalitaso; antaa kokemuksia ylevästä Bliss-tilasta. 

Kehomielen valaistuminen:

🤍 Brahma-nadi: Buddhi ja universaali Itsen taso; läsnäolevaa Ananda-rakkautta ja seesteistä Shanti-Anandaa sekä sydänvalon Rakkaus-rauhaa. 

🤍 Amrita: Pään alueelta kehoon laskeutuva nesteytyvä nektari. Se on yksilöllistä “oman järjestelmän” Valoa.

🤍 Amrita-Soma: Pään alueelta kehoon laskeutuva nesteytyvä nektari. Se on tiheää ja viileää “korkeampaa universaalia” Valoa.

🤍 Mahla-nektari (Mahla-Tree Nectar of the heart): Henkisessä sydämessä syntyvä nektari ja sieltä kehoon säteilevää. Se on plastista Valoa, joka muuntaa fyysistä ainetta.

Heijastettu Bliss ja olemuksellinen Shanti

Bliss-tila on ylevää, koska se heijastuu puhtaan Buddhi-tason valosta korkeamman mielen ja arkkityyppien välityksellä. Se tuntuu usein ”laskeutuvan” ylhäältä tai vaativan tietyn meditatiivisen virittyneisyyden. Kausaalitaso ”sävyttää” Bliss-kokemusta. Kausaalitaso on ideoiden, muotojen ja korkeiden periaatteiden koti. Tässä vaiheessa autuus-tilaan liittyy usein jonkin itseään suuremman tai pyhyyden tuntu tai kenties kokemus jumalattarellisesta läsnäolosta tai muusta arkkityyppisestä loistosta. Kokemukseen liittyy usein syvä ”näkeminen” tai oivallus asioiden rakenteesta. Heijastavuus on luonteenomaista Kuun polun vaiheessa. Valo on kirkasta, mutta se on vielä kajastavaa, ei suoraa auringon säteilyä.

Bliss-tilojen ajanjaksoa voi viedä vuosia tai jopa vuosikymmeniä väliaikaisten lyhyempien tai pidempien samadhi-kokemusten parissa. Minulla ei ole ollut juurikaan kiinnostusta tähän usein hehkutettuun ylevään autuuteen. Bliss-kokemukset olivat minulle vain lyhykäinen välivaihe joogafilosofiassa tunnettuun Buddhi-tason Ananda-rakkauteen ja universaalin Itsen-tason Shanti-Ananda-seesteisyyteen. Buddhi-tason Ananda-ajanjakso tuntui menevän ohi myös nopeasti, ehkä reilussa vuodessa tietoisuuden vakiintuessa korkeammalle universaalin Itsen tasolle. Tosin tässä autonomisessa muuntumisen matkassa on haastavaa tunnistaa, mikä vaihe mistäkin on lähtenyt ja kauanko se on kestänyt.

Korkeampi tietoisuus on painottanut jatkuvasti neutraaliutta jo vuosikausien ajan. Korkeammalla tietoisuudella oli oma ”suunnitelma”. Todellinen tämän elämän päämäärä on kehomielen valaistuminen. Olin vuosikymmeniä tietämätön tästä tavoitteesta. Minun näkökulmastani tämä kaikki on vain ihmisyyden vääjäämätöntä evoluutiota. Minulla kun ei ole mitään vahvaa vakaumusta yhteen henkiseen tai tietoisuuden oppiin, uskonnollisuuteen tai filosofiaan. Nyt on vain tietoisuuden evoluutiossa involuution aika tällä Valo-sielulla.

Voidaankin todeta, että mielen valaistumisessa koettu Bliss on luonteeltaan aina väliaikaista. Se on Chitrini-kanavan kautta suodattuvaa heijastusta korkeammalta Buddhi-tasolta, jonne tietoisuus ei ole vielä pysyvästi ankkuroitunut. Se on ylevä vierailija, joka viipyy hetken tai pidempään, mutta ei vielä asu tietoisuudessa saati kehossa. Vasta, kun tietoisuus vakiintuu Brahma-kanavaan eli vähintään Buddhi-tasolle, siirrytään väliaikaisesta Bliss-kokemuksesta vakiintuneeseen Anandaan. Tässä vaiheessa Shakti ja Shiva ovat jo yhdistyneet, ja Anandasta tulee olemuksen perustila. Ananda ei tule ja mene kuten Bliss, vaan se on läsnä jokaisessa hetkessä.

Minun siirtymä kehomielen prosessiin

Kuljin Kuun polulla eli Makara-pisteestä alkaneessa ylemmässä prosessissa ja mielen valaistumisessa, kenties vain muutamia kuukausia. En oikeastaan edes huomannut tätä siirtymävaihetta, kun kehomielen valaistumisen tie aukeni niin joutuisasti. Alkuperäinen Kundaliinin nousu oli tapahtunut jossain aiemmassa elämässäni Saraswati-kanavassa. Saraswati on umpikuja nadi, josta Kundaliini tulee ohjata uudelleen johonkin ylempään keskuskanavaan. Uudelleenohjaaminen viivästyi kohdallani vuosikymmenellä. Kirjoitin tästä ESITTELY-sivulla sekä artikkelissa kundaliinipolku 2. Tämä haastava, sairauksien täytteinen ja pitkä ajanjakso kuitenkin vakiinnutti hiljaisen mielen ja persoonaan samaistumattomuuden tilan. 

Yleensä mielen valaistumisessa vielä puhdistetaan ja “hiljennetään mieltä” ja hälvennetään persoonaa. Kun Kundaliini ohjautui uudelleen, energiakehosto oli riittävän puhdas. Siksi pysähdystä Chitrini-kanavaan ja kausaalitasoon ei tarvittu pitkäksi aikaa, vaan Kundaliini jatkoi Brahma-nadiin. Yhteys Korkeampaan Minään oli olemassa jo lapsena. Valo-sielu oli jo ”asunut” kausaalitasolla. Siksi prosessin ei tarvinnut viipyä oppimassa tai kokemassa Korkeamman Minän tai valaistuneiden arkkityyppien eri vivahteita, vaan se saattoi siirtyä miltei suoraan kehomielen valaistumisen vaiheeseen. Artikkelissa kundaliinipolku 4 kirjoitin maatähdestä sekä sielutähdestä. Sielutähden laskeutuminen päähän vie kehomielen transformaation alkuun, mutta vasta kun astia eli kehomieli on hiljainen, tyhjä ja tarpeeksi puhdistettu ja kirkas.

Granthien vaikutus kehomielen prosessiin

Tässä on syytä mainita psyykkiset solmut eli granthit. Minulla Brahma-granthi on ollut aina auki, se puhkeaa Kundaliinin noustessa. Vastikään selvisi, että jo syntymästä alkaen minulla on ollut myös päänalueen Rudra-granthi auki. Todennäköisesti sydämen Vishnu-solmua oli alettu työstää auki jo aiemmassa elämässä. Tässä elämässä Vishnu-granthi avautui vuosien 2008 – 2012 aikana. Aluksi luulin, että nämä solmut avautuvat aina järjestyksessä Brahma-, Vishnu- ja lopuksi Rudra-granthi. Kundalini Vidyan mukaan ainakin Saraswati-nadin reitillä voi Rudra- eli pään solmu kuitenkin avautua jo ennen sydämen solmua. 

Psyykkisen solmun aukiolossa on eri laajuuksia ja syvyyksiä. Yksilöllisten henkisten ponnistelujen myötä praana-tuulien Valoa voidaan vastaanottaa aina enemmän energiakehostoon. Granthi-solmua voi verrata symbolisesti oveen joka johtaa korkeampaan tietoisuuteen. Ovi voi olla hieman raollaan tai löystynyt. Tilanne voi vaihdella ajoittain siten, että ovi on auki tai kiinni vastaanotettujen praana-tuulenpuuskien mukaan. Ensimmäinen ovi on voinut myös lennähtää apposen auki tai irrota kokonaan. Silloin tietoisuuden tiellä voi paljastua uusi, syvemmällä oleva ovi. Jo pienestä ovenraosta Valo pääsee virtaamaan energiseen systeemiin. Mitä isommalle ovi aukeaa, sitä syvemmälle tietoisuudessa päästään sillä tasolla, missä ovi sijaitsee. Valoa alkaa välittymään “ihmisastiaan” aina korkeammilta ja syvemmiltä tietoisuuden tasoilta. 

Päänalueen ”ovi” on ollut siis sen verran auki, että Korkeampi Minä on voinut toimia taustalla hienovaraisesti ohjaamassa ja tarkkailemassa. Taustalle jäädessä Korkeampi Minä on antanut tilaa ihmisminälle kehittää tässäkin elämässä aitoa ja kaunista persoonaa. Myöhemmin on selvinnyt, miten valaistuneiden arkkityyppien ominaisuudet ovat olleet tuttuja jo lapsuudesta saakka. Niihin on ollut jonkinasteinen yhteys jo vuosikymmenten ajan. Siksi ei ollut tarvetta tutustua kausaalitasoon enää uudelleen, vaan prosessi eteni uudelleenohjauksen jälkeen lähes heti syvempiin Alkumeriin.

Kundaliini-tietoisuus on Shakti-Shivan samuutta

Maan syvyyksien Kundaliini-tietoisuudesta voidaan puhua Shakti-voimana ja taivaan korkeuksien tietoisuudesta Shiva-henkenä. Ne ovat todellisuudessa yksi erottamaton samuus. Ne on eroteltu toisistaan oletettavasti henkisissä opetuksissa ajattelevan mielen takia, siksi että prosessia olisi helpompi hahmottaa. Ehkä syynä on myös se, että ne tunnistetaan samuudeksi vasta kehomielen valaistumisen vaiheessa. Tällöin ollaan samuuden säteilyä kehomielessä valopylvään tietoisuudessa ja sittemmin fyysisessä valokehossa.

Juurichakrassa Shakti-Shiva-samuus eli Kundaliini-tietoisuus on tiivistynyttä ja uinuvaa. Juurichakrasta noustuaan se on voimallista liikettä, joten siinä painotetaan Shaktin luonnetta. Pään yläpuolella samuus on laajaa ja vapaata tilaa, joten painotus on Shivan ominaisuudessa. Kundaliini-prosessi on kuitenkin tämän yhden ja saman Valon heräämistä Itseensä.

Shakti-Shivan voi sanoittaa myös näin: yksilökohtainen Kundaliini-tietoisuus juurichakrassa on potentiaali todellisen Itsen tiedostamiseen. Yksilössä asuvaa Kundaliinia voisi kutsua siis ”potentiaaliseksi itseksi”. Vaikka Shaktista ja Shivasta puhutaan erillisinä piirteinä, ne ovat todellisuudessa erottamattomat. Juurichakrassa samuus on tiivistyneenä potentiaalina, ja kehomielen prosessissa se paljastuu myös puhtaana, itsevalaisevana sydänvalona. 

Sen sijaan että kerrotaan pelkän Shaktin matkaavan erillisen Shivan luokse, voidaan sanoa, että yksilöllinen potentiaalinen itse matkaa universaalin Itsen ja Mustan Alkuvalon luo, jolloin se tunnistaa olevansa samuutta. Matkaaja ja päämäärä ovat alusta loppuun samaa olemusta. Tietoisuuden evoluution ja involuution matkassa kyse on “itsen matkasta Itseen” tunnistamalla samuus. 

Chitrini-nadi ja ylevä Bliss-tila

Mielen valaistumisessa voidaan kokea ylevää ja värähtelevää autuutta (Sublime Vibrational Bliss). Läsnä on tietoisuuden ominaisuuksia, kuten kaiken syleilevä rakkaus tai ekstaattinen elämän ilo, sekä monenlaisia muita arkkityyppisiä ominaispiirteitä. Tantran mukaisesti kuvattuna tässä tilassa voidaan elää erilaisten jumalattarien piirteitä energiakehoston kautta. Shakti toimii tässä yksin mielen leikkikentällä. Shakti on noussut Chitrini-kanavaa pitkin Sahasraraan, missä se kylpee ylhäältä heijastuvassa kirkkaudessa. Se on Shaktin tanssia Shivan valon kajastuksessa. Buddhi-tasolta suodattuvana ja Chitrini-nadin välityksellä koetut jumalattarelliset ominaisuudet ovat Shaktin muuntuneita olomuotoja. Ne ovat Valo-sielun potentiaalisen itsen loistoa. 

Samadhi-tiloja voidaan kokea väliaikaisena korkeampana tilana. Kruunu-portaali heijastaa korkeamman kirkkauden ja ykseyden mieleen. Tämä ilmenee kausaalitason ja Korkeamman Minän välityksellä syvästi mielessä. Valo voi heijastua myös hermostoon energiakehoston läpi. Tämä voi tuntua hienovaraisena eetterisenä värähtelynä ja siten se vaikuttaa siltä ikään kuin se tapahtuisi fyysisessä kehossa. Tämä ei ole tietoisuuden evoluution varhaisemmissa vaiheissa koettua kehon kemiallista tai muuta elämyksellistä mielihyvä autuutta, vaan korkeaa luonteenomaista mielen kirkkautta. Se on kuitenkin autuutta, jossa on vielä läsnä Korkeamman Minän yksilöllinen sävy. 

Bliss-värähtely on vakiintumatonta ja eläväistä. Sen korkea värähtelyintensiteetti voi tuntua hermostossa myös rasittavalta tai liian intensiiviseltä, etenkin perussairaassa tai vanhenevassa kehossa. Perusterve suhteellisen nuori tai ei kovin iäkäs ihminen oletettavasti nauttii kuitenkin Bliss-olotilasta. Tätä voidaan kuvata myös täyttymyksen autuudeksi. Korkeampi Minä kokee ykseyden olemuksensa eri vivahteet ennen seuraavaa vaihetta, jossa se lopulta kehomielen valaistumisen prosessissa harmonisoituu universaaliin ja Absoluuttiin. Ylevä Bliss on vielä “kokijan kokemusta”. Vaikka se on persoonatonta, se on edelleen yksilöllistä. Ykseydessä on hienovaraisella tasolla vielä ”minä” mukana. Vaikka sielutähden Valo, eli Korkeamman Minän Valo, ei ole vielä laskeutunut fyysiseen olemukseen, heijastuu Korkeampi Minä jo vahvasti mukana kaikessa kokemisessa. 

Täyden valaistumisen illuusio ja Shaktin tanssi

Kun yksilöllinen Shakti (potentiaali itse) heijastaa Shivan (universaalin Itsen) kirkkautta, mieli voi luoda tästä tilasta hyvin vakuuttavan illuusion täydestä valaistumisesta. Yksilö uskoo samuuden saavuttamiseen, vaikka todellisuudessa mahdollisuutta ja valmiutta siihen vasta tarkastellaan ja testaillaan. Tämä on kuin Kuu, joka luulee olevansa valon lähde, koska se loistaa pimeydessä kirkkaana.

Shaktin juhliva tanssi universaalin parrasvaloissa Chitrini-nadin kautta tekee valaistumisen kokemuksesta elämyksellistä ja eloisasti värähtelevää. Koska kyseessä on Shaktin energinen liike, tähän kuuluu usein intensiivisyys, visiot ja voimakkaat tilat. Yksilö on tietoisuuden evoluutiossa jo pitkällä, samastuminen egoon on läpikuultavaa. Juuri siksi harha on niin hienovarainen: Shaktin luoma autuus voidaan tulkita merkiksi täydestä vapautumisesta.

Yksilö ei koe Shaktin poreilevassa liikehdinnässä yksilöllisen ja universaalin samuutta, vaan oman potentiaalisen itsen korkeimmillaan. Tässä vapauden huumassa voidaan vakuuttua “perille tulosta”. Shiva pysyy kuitenkin mielen saavuttamattomissa olevana puhtaana tietoisuutena ja Shakti eloisana kokijana mielen tasolla. Koska Brahma-nadi on ”unessa”, yksilöllinen Shakti ei ole vielä voinut todella kohdata universaalia Shivaa, joten fyysiseen valaistumiseen johtavaa Amrita-nektaria ei tuoteta.

Vaikka tällainen korkea kokemus voi vaikuttaa todelliselta samuudelta, se on ”minä koen ykseyden” -tila. Koska Shakti ei ole vielä sulautunut Shivan syliin Brahma-nadissa, valaistumisen maisemaan jää aina hienovarainen tarkkailija, joka nauttii tästä autuudesta. Mielen valaistunut voi edelleen pudota takaisin egoon. Brahma-nadin syvä maadoitus puuttuu, jolloin yksilöllinen Korkeampi Minä ei voi sulautua universaaliin Itseen ja non-dualistiseen puhtaaseen olemiseen. Lisäksi kokemus on riippuvainen Shaktin liikkeestä mielessä. Se on ”Kuun kajastusta”, joka on niin romanttisen kaunista, että matkaaja saattaa unohtaa ettei Aurinko ole vielä noussut.

Brahma-nadi ja Ananda

Minä koin Anandan ensin Buddhi-tasolla. Silmissäni tämä sydämen rakkaudellinen viisaus ilmeni ”kuulaana katseena ilman katsojaa” (Luminous Gaze without a Beholder). Tietoisuus on tässä täysin persoonatonta ykseyttä. Siinä on kuitenkin vielä hitunen niin sanottua todistajaa tai havaitsijaa jäljellä. Tämä johtuu Buddhi-tason Ananda-rakkauden ominaisuudesta sekä siitä, ettei Korkeampi Minä ollut vielä täysin mukautunut universaaliin. Korkeamman Minän yksilöllinen, vaikkakin hyvin läpikuultava tarkkailija oli vielä läsnä. 

Buddhi-taso säteilee fyysisesti ja eteerisesti sydänkeskuksen Hridaya-portaalin kautta. Kun mentaalinen mieli koetaan pään alueella, niin Buddhi-intuitio vaikuttaa sydämessä tietämisenä sekä minun kokemukseni mukaan silmien kirkkautena. Myöhemmin kaikille yhteisen Shakti-Shiva-samuuden eli universaalin Itsen, puhtaan läsnäolemisen tasolla silmiin jää jäljelle vain kuulas kirkkaus tai katsominen. Tätä läsnäolemista voi kutsua myös kuulaaksi seesteisyydeksi ja rauhaksi (Luminous Serenity and Stillness).

Brahma-nadin vakiintuminen ja Sahaja samadhi

Brahma-kanavan vakiintuessa vallitsee täysin epäyksilöllinen eli universaali läsnäoleminen ilman erillistä kokijaa, koska Korkeampi Minä on yhtynyt universaaliin Itseen. Minä kuvaan tätä olemisen-tilaa seesteisyydeksi ja koen sen myös Kauneudeksi. Koen tämän jatkuvana värähtelynä niissä soluissa, jotka on jo päivitetty ja uudistettu Valolla. Se on syvää tyytyväisyyttä, Anandaa, jossa on läsnäolemisessa tieto, siitä ettei mitään puutu tai kaikki tarvittava on tässä. 

Tämä vakaa tila sisältää Totuuden, Rakkaus-viisauden ja Tahdon. Se tuo silmiin ja tähän läsnäolemiseen kuin upotettuna taustalle neutraalilla tavalla kirkkauden, myötätunnon ja pehmeyden pohjavireen. Tässä on kaikki yhdessä. Koko energiakehosto on sulautunut Brahma-nadin samaan taajuuteen, valopylvääseen, jolloin erilaiset ominaisuudet voivat välistä hieman korostua eri tilanteissa, kuitenkin perusvire on syvää Ananda-rauhaa. Voit lukea kundaliinipolku 4 artikkelista miten eri tietoisuuden tasoilla ja muiden keskuskanavan nadien välityksellä havainto-tietoisuus ja no-self-tila voivat näyttäytyä, kun Brahma-nadi ja valopylväs on vakiintunut Sahaja samadhiin.

Ananda voi olla myös esimerkiksi universumin kohdun eli vatsan Void-alueella koettavaa syvintä alkumerien rauhaa, ja sieltä koko kehoon ja auraan levittyvää aaltoilevaa, kelluvaa ja kannattelevaa tietoisuutta. Se on tyhjyyttä, joka on täynnä potentiaalia ja energiaa, ja se on samalla täysin tyyni ja muodoton. Tämä on puhdasta läsnäolemista, Shakti-Shiva-samuutta. 

Tässä vaiheessa Shaktin tanssi on rauhoittunut pysyväksi ja vakaaksi liitoksi Shivan kanssa. Voidaan sanoa, että Shakti ja Shiva ovat siirtyneet väliaikaisista “kaukaa katsomisista” rikkoutumattomaan samuuteen. Ne ovat yksilössä nyt ja aina ”naimisissa” eli pysyvässä liitossa. Yhteys on ikuinen, sillä tästä tilasta ei ole enää paluuta. Tämä on todellisen, seesteisen henkisen elämän alku, kun samuuden Valo vakiinnuttaa valopylvään ja laskeutuu fyysiseen kehoon muuntamaan soluja. Prosessi on vakaata ja suojeltua autonomista voima-hengen asettumista aineeseen. Tämä ei rasita hermostoa samalla tavalla kuin alemman tason Shaktin tanssimisen eläväisemmät tilat. Valon vastaanottaminen fyysiseen ei ole kuitenkaan koskaan helppoa tässä ihmisyyden evoluution vaiheessa.

Kun puhutaan Sahaja samadhi -tilasta, samuus on ikään kuin miltei pysähtynyttä tiheää Valoa. Se on säteily-liikuntoa ilman liiankin eloisaa värähtelyä. Shivan vaikutus Shaktiin on juuri pysyvyys ja vakaus. Shakti ei enää tanssi tai värähtele poreilevasti kuin sillä olisi tarve liikkua muualle. Se värisee nyt hienovaraisesti ja tiheämmin, vakaana ja pysyvästi Elämässä sijallaan. Ensin Shakti ja Shiva yhtyvät Buddhi-tasolla, jolla ne voi vielä hienoisesti havaita erillisinä, vaikka Shakti jo värisee pysyvällä paikallaan Shivan sylissä. Universaalin Itsen eli Shakti-Shiva-samuuden tasolla tuo liikunto on niin maltillista, että se on puhdasta olemista. Shaktia ja Shivaa on silloin mahdotonta erottaa toisistaan; siksi luonnehdin tätä tasoa samuudeksi.

MAA JA TAIVAS SYDÄMESSÄ

Kun ääretön Musta Alkuvalo mahduttaa itseään Valona pieneen ihmisastiaan, ei voida välttyä monenlaisilta oireilta, väsymykseltä tai kivuilta. Tällöin saadaan kolmisuuntaisesti Valoa kyllästämään täydellisesti koko olemuksen. Valopylvään muodonmuutoksessa voima-henki laskeutuu ylemmiltä tasoilta, kun yksilökohtainen tietoisuus on yhdentynyt universaaliin Itseensä. Tästä puhutaan artikkelissa kundaliinipolku 4. Universaalin Valon koetaan tulevan kuin taivaasta päähän. 

Maasta nousee puolestaan samuuden maa-tietoisuuden Valo. Se nousee pitkin Brahma-kanavaa, joka ulottuu kehon läpi myös syvälle maan ytimeen saakka. Tämä tietoisuus-valo ei kulje fyysisten jalkojen sisällä, vaan jalkojen välistä ja keskellä kehoa valopylväässä. Tässä vaiheessa kehossa kulkee kaksi rinnakkaista energian ja tietoisuuden virtaa. Tavallinen biologinen elämänenergia eli praana, jota kaikki ihmiset saavat maasta jalkapohjien lävitse kehon elintoimintojen ylläpitämiseksi, sekä korkeataajuinen maa-tietoisuuden Valo.

Hermosto aistii maa-tietoisuuden kirkkauden nousun Brahma-nadissa usein fyysisten ”porttien”, kuten jalkapohjien, päkiöiden ja varpaiden kautta sähköiskuina tai lyhyinä kipu-jytäyksinä. Muiden keskuskanavien Brahama-kanavaan sulautumisen jälkeen minä koen valopylvään laajentuneen taajuuden selvimmin etenkin alakehossa. Minä koen sen leviävän vahvimmin sisäsyrjistä jalkojen puoliväliin. Vakiintuessaan Sahaja samadhiin Brahma-kanavan taajuus säteilee sen kapeammasta ytimestä aina ulommaksi, ja se voi tuntua fyysisessä kehossa. Valopylväs vaikuttaa leveämmältä; kuin aurinko se säteilee Valoaan voimalla lähiympäristöönsä ja kauemmaksi.  

Olkapäiden alapuolella sijaitsevat Hrit ja Manas chakrat virittyvät vähitellen ja yhdistyvät myös taajuudeltaan Brahma-nadiin, jolloin valopylväs tuntuu kattavan koko kehon leveyden ja sen ylikin ainakin kaulan ja pään osalta. Tuntemuksissa ei ole kyse perinteisestä magneettisesta maadoitus energiasta, vaikka ne voivat olla fyysisiä. Kyse on korkeammasta sähkömagneettisesta laadusta ja Valopylväästä sekä Pachamaman (ja Pachatatan) kirkkaudesta, joka nousee suoraan maan tietoisuuden ytimestä. Nämä kaksi erilaatuista energiaa ja tietoisuus-energiaa kulkevat rinnakkain aina siihen saakka, kunnes fyysisen kehon solutason transmutaatio on valmis ja biologinen praana myös on sulautunut korkeamman Valon virtaan. 

Kolmantena komponenttina henkisessä sydämessä, Hridayassa, alkaa säteillä itsevalaiseva sydänvalo. Se on tämän muutosmatkan synnyttämää elävää nektaria. Minä kutsun sitä Mahlaksi (Tree Nectar), koska se oli sana jonka sain tietoisuuteeni. Se on laadultaan kuin kirkasta plasmaista elämänpuun Mahla-eliksiiriä. Ylhäältä tuleva samuuden Valo herättää vasteen henkisessä sydämessä, josta alkaa kummuta tätä sydämen omaa elämänvoimaista nektaria. Sydän on kohta missä yksilöllinen kipinä tunnistaa alkuperänsä. Tämä on se hetki missä yksilö sulautuu universaaliin Itseen. “Minä olen” on nyt “Me olemme Yksi”. Yhdessä nämä kaksi laatua, pään kirkkaus ja sydämen rakkaudellinen voima, muodostavat sulauman eli Mahlan joka alkaa ensin valmistella kehon faskiaa ja myöhemmin marinoida solujamme hienovaraisesti.

Jalostunut Valo ja solujen valoittuminen 

Amritan vuodatus alkaa tyypillisesti pään alueelta. Minulla tämä alkoi ensin tiputteluna. Minä kuulin tätä tiputtelua, kuin hanasta putoaisi vesitippoja, vain silloin tällöin. Kuulin tip, tip, tip (drip, drip, drip)- äänen keskellä päätä jossain nenän takana. Myös tällaista tiputtelu-ääntä voidaan kutsua joogafilosofiassa nada-ääneksi tai sisäiseksi ääneksi. Vuodattuminen alkoi tulla säännönmukaiseksi ja ilmetä tiheämmällä aikataululla aina prosessin edetessä. 

Amrita on Shaktin ja Shivan sulauman ykseyden hedelmä. Tosin minä koin Shaktin ja Shivan yhdentymisen esoteerisesti tietoisuudessani toisten arkkityyppisten hahmojen, buddhalaisten Locanan ja Akshobhyan, toimesta. Buddha-parin liitossa alkaa nestemäisen Valon tuottaminen. Tämä nektari alkaa erittyä pään takaraivolla yläosassa sijaitsevasta Bindu-pisteestä ja se suodatetaan kitalaen Talu-chakran lävitse kehoon. Aluksi tämä tuntuu hienovaraisena, kehoa solutasolla valmistelevana Valon nektarina. Kun kurkun ja sydämen keskukset ovat kokonaan puhdistuneet, se on merkki Sahaja-samadhi-vakiintumisen vaiheen alkamisesta.

Kun sulauma vakiintuu, tietoisuus syvenee vähitellen Monadin eli Anupadaka-tason puhtaaseen kirkkauteen. Kun Sielutähti laskeutuu aivoihin, alkaa Valo tiivistyä nestemäiseksi Amritaksi ja vuodattua alas muualle kehoon. Ensin Buddhi-tasolla koettu sisäinen “perus-Amrita” jalostuu myöhemmin universaalin Itsen tasolla “korkeammaksi Amritaksi”. Korkeimmilta Adi- ja Anupadaka-tasoilta laskeutuva voima-hengen samuus on puhdasta tietoisuuden Valoa. Se muuntuu ihmisen järjestelmään saapuessaan nestemäiseksi Valoksi. Se jalostuu, kun tietoisuus vakiintuu universaaliin Itseen.

Minulle universaalin Valo näytettiin myöhemmin visuaalisesti kirkkaana platinan värisenä. Se jalostui mesivesivaloksi eli “korkeammaksi Amritaksi” sisälläni. Platina Valo koetaan viileänä vasta, kun se on täysin jalostunut Monadin puhtaan valon vaikutuksesta, kun keho on puhdistettu vastaanottamaan sen korkean värähtelyn. Platinaista Valoa voidaan kutsua myös termillä Soma. Soma nimike juontaa juurensa muinaisiin intialaisiin Rigveda-teksteihin, joissa se kuvataan jumalolentojen nauttimaksi kuolemattomuuden juomaksi. Soma on kosmista nektaria, joka voitelee hermoston ja sallii korkeamman tietoisuuden asettua fyysiseen muotoon. Se on sähköisempää ja hienojakoisempaa. Se voitelee hermoston radat ja viilentää ylikierroksilla käyvää mieltä. Tämä mahdollistaa korkeamman tietoisuuden intensiteetin kulkemisen kehossa ilman, että hermosto ”palaa loppuun”. 

Tämä platinainen Valo, eli jalostunut Amrita-Soma ei heti virtaa keskeytyksettömästi, vaan se tiivistyy ja laskeutuu aaltoina tietyssä rytmissä. Se seuraa tarkasti kosmista syklistä sykettä. Ylhäältä laskeutuva platinan värinen jalostunut mesivesivalo, Amrita-Soma, ja Brahma-nadista nouseva maan voima-henki kohtaavat sydämessä. Siellä ne muuntuvat uudeksi sulaumaksi, kehomieltä kokonaisvaltaiseksi uudistavaksi elinvoimaksi, Mahla-Tree Nectar:ksi. 

Sydämen Mahla (Tree Nectar of the heart) ja Valon ruumiillistuminen

Syvällä maan sydämessä oleva maatähti toimii maa-tietoisuuden porttina. Pachamama kohottaa tietoisuutensa Brahma-nadin läpi tavoittaakseen meidän kautta Hanaq Pachan eli Ylisen maailman tai ”taivaan” puhtaan Valon sydämessä. Sielutähti puolestaan, laskeutuneena silmien taakse, avaa kanavan korkeimmille, Adi- ja Anupadaka-tasoille. Näiltä tasoilta säteilee universaali Shakti-Shiva-samuus, joka on samaa Ylisen maailman puhtaan Valon ilmentymää.

Nämä saman Valon aspektit, shamanistinen Taivaan isä Pachatata ja sielullinen Maa-äiti Pachamama, kohtaavat ja sulautuvat yhteen henkisessä sydämessä Sonqossa (eli Hridayassa). Sydän toimii universaalina muuntajana. Sielutähden Valo on sähköistä, viileää ja informatiivista, kun taas maatähden voima on sähkömagneettista, tiiviimpää ja elollistavaa. Kun nämä kaksi kohtaavat, tapahtuu alkemiallinen reaktio. Tällöin nestemäinen Amrita-Soma ja maan tietoisuus muuntuvat plastiseksi, pehmeäksi harmoniseksi ja soluille turvallisesti vastaanotettavaksi itsevalaisevaksi sydänvaloksi, Hridaya-Valoksi. Toisin sanoen ne muuntuvat Mahlaksi.

Tämä sydämessä marinoitu sulauma on luonteeltaan biologista substanssia, eetteritason plasmaa. Mahla-Tree Nectar kykenee läpäisemään soluseinämät tavalla, johon puhdas pään Amrita ei pysty. Amrita-soma on usein liian ”ohutta” solutasolle. Sydämessä marinoituna se saa ”painoa”, ravinteikkuutta ja plastisuutta, jota solut osaavat käyttää rakennusaineenaan. Siinä missä pään sähköinen Valo voi aiheuttaa aluksi hermoston ylikierroksia, sydämen Mahla tuo mukanaan syvän Rakkaus-rauhan olemuksellisuutta.

Koska Mahlassa on mukana maa-elementin painoa, se voitelee faskian eli sidekudosverkoston, joka ympäröi jokaista solua. Kun Mahla voitelee faskian, se tuo siihen elastisuutta, eloa ja fyysistä Ananda-rakkaus-seesteisyyttä. Tämä tekee kehosta ravitun ja sisältäpäin nesteytetyn. Valo ei ole tässä vaiheessa enää vain nähtävissä mielen silmin, vaan se on tunnettavissa fyysisenä solujen välisenä täyteytenä. “Sydämessä sulautettu” Valo säteilee henkisestä sydämestä muualle kehomieleen, soluihin ja auraan. Tämä muodostaa elävän jatkumon taivaan ja maan välille. Monadin läsnäolo alkaa vaikuttaa suoraan solutasolta alkaen. Se ohjaa maallista arkea syvänä, spontaanina kehollisena suuntana tai pyyntönä toimia.

Maatähti ja Valon laskeutuminen

Maatähti on Monadin, alkuperäisen kipinän tai siemenen, maadoittaja fyysisessä aineessa. Maatähti on portaali kollektiiviseen alitajuntaan ja planeetta-tietoisuuteen. Se yhdistää yksilöllisen sielun länsimaisen esoterian termillä sanottuna Anima Mundiin eli “Maailman sieluun”. Maatähti ei ole siis pelkkä energiapiste tai chakra sen avauduttua. Maa-portaali sijaitsee jalkojen alla ja se avautuu laajaksi alitajunnan ja maa-tietoisuuden avaruudeksi. Se on energeettinen maadoittaja. Portaali levittäytyy ympärillemme ja syvälle maahan. Tämä tarjoaa vakaan perustan, sille että korkeampi Valo voi ylipäätänsä laskeutua ihmisolentoon. 

Perun Andien perinteessä tämä yhteys ilmenee Pachamaman, Äiti Maan, elävänä läsnäolona. Maatähti on ensimmäinen portaali, jonka on avauduttava ja vakiinnuttava, että korkeampi Valo voi laskeutua turvallisesti. Se valmistelee astian; ilman tätä maa- tietoisuuden ankkuria, Valo-sielun kirkkaus ei voisi ruumiillistua pysyvästi. Kirjoitin kundaliinipolku 4 artikkelissa maan tietoisuuden avautumisen olevan molemminpuoleista myöntymistä. Sydämessä syttyy Alkuvalon kipinän signaali, kun kaunis persoona on kehitetty jälleen kerran, nyt tässä elämässä, ja ykseyden tiedot, kuten kaikki toteemieläinten opit, ovat Korkeammassa Minässä. Tällöin Pachamama vastaa yksilölle “kyllä” ja avaa portaalinsa.  

Sielutähti kantaa korkeampaa viisautta eli ylitajuntaa ja sielunsuunnitelmaa. Maatähti pitää sisällään alitajunnan, vaistomielen ja varastomielen. Varastomieli on kehon muistia, muinaisten perintöä ja maan syvää viisautta. Se on “pohjamieli”, joka antaa ihmisyydelle juuret maalliseen todellisuuteen. Varastomieli kantaa siis kaiken menneen; suvun karman, maan muistin ja kehon biologisen historian.

Vaistomieli on osa tätä, sillä se on se osa ihmisyyttä, joka osaa selviytyä ja pitää fyysisen kehon hengissä.

Maan tietoisuus on vakaata sekä laajaa ja usein se voi tuntua ”tiiviimmältä” tietoisuudelta kuin pään yläpuoliset tilat. Sielutähti on kirkas Valopiste korkeudessa. Maatähti on laaja tietoisuuden tila. Näiden yhteys mahdollistaa voima-hengen ruumiillistumisen aineeseen. Kun maatähti on vakiintunut jalkojen alle ja sielutähti laskeutuu päähän, ne muodostavat Antahkaranan. Tämän lisäksi maa ja sielutähden yhteydestä piirtyy energeettinen kokonaisuus, joka kehittyy vaiheittain kultaiseksi munaksi. Tässä tilassa Monadin eri heijastumat sulautuvat, ja ihminen voi elää non-dualismin rajalla täysin maadoittuneena tietoisuutena. 

Loppusanat: Valo-sielun evoluutio ja involuutio

Valo-sielu on valaistumisen pitkällä tiellä siitä lähtien, kun tietoinen itsensä kehittäminen alkaa. Se on henkistä kasvua ja itsekasvatusta, mikä on vaativaa omaehtoista ponnistelua. Henkisiä heräämisiä, voisi kuvailla valaistumiseen valmistautumisena. Minä ajattelen varsinaisen valaistumisen muutosmatkan alkavan, kun Kundaliini nousu tapahtuu. Kundaliinin alkaessa ottaa ohjia evoluution kulusta, tavoite muuttuu selvästi aiempiin vaiheisiin nähden. 

Käytän mieluummin sanoja henkinen herääminen tai havahtuminen (realization) aikaisemmista vaiheissa valaistumisen tiellä, ettei ne sekoitu minun sanomissa siihen mitä tarkoitan todellisella valaistumisella. Osa-valaistuminen on termi mitä voin käyttää Kundaliini-prosessin varhaisemmin ilmenevistä tietoisuuden virstanpylväistä. Ylempi Kundaliini-prosessi on se keskeinen vaihe, jossa käynnistyvät mielen valaistumisen ja sen jälkeen kehomielen valaistumisen prosessit. Täydellinen valaistuminen toteutuu vasta, kun kaikki karma lakkaa olemasta, silloin myös fyysinen keho lakkaa olemasta. 

Minulle valaistuminen kuvautuu siis lähinnä tietoisuuden luonnonmukaisena evoluutiona ja involuutiona. Karmat työstetään vähimmilleen ja samalla sen seurauksena tien loppuvaiheessa myös fyysinen valokeho kehittyy. Se on vain sitä monien elämien kautta etenevää luonnon kiertokulkua. Jokainen Valo-sielu kohtaa kaikki vaiheet lopulta. Kukin vaihe voi kestää lukuisia ja lukuisia elämiä. 

Mielen valaistumisessa ei voida vielä kokea pysyvää Ananda-rakkaus-seesteisyyttä tai tavoittaa universaaleja tasoja, kuten Adia tai Anupadakaa. Mielen valaistumisen vaiheessa korkeammat tietoisuuden tasot jäävät saavuttamattomiksi. Niihin vaaditaan monadinen yhteys ja aktiivinen Brahma-nadi, joka toimii ainoana riittävän vahvana kanavana näiden valtavien voimien kanavoimiseen. Mielen valaistuminen rajoittuu korkeimmillaan Buddhisen tason hienovaraiseen heijastukseen. Tämä on mielen yritystä tavoittaa jotain, minkä kokemiseen fyysinen hermosto ja energeettinen rakenne eivät ole vielä valmiita. 

Kehomielen valaistumisessa ei tavoiteta myöskään suoraan Adi- ja Anupadaka-tasoja, vaan yhteys niihin tapahtuu Universaalin Itsen välityksellä. Kehomielen prosessi vie yksilön lähelle sitä “täydellistä valaistumista”, josta henkisyydessä voidaan puhua. Täydellistä valaistumista ei tapahdu ennen energisen ja fyysisen kehon “sulautumista” eli sitä että fyysinen olemus muuntuu kokonaisuudessaan samaan Alkuvalon taajuuteen. Voidakseen olla elossa fyysisessä kehossa, on oltava olemassa vielä jonkin verran inhimillistä karmaa. 

Joogafilosofiassa tästä käytetään nimitystä Prarabdha Karma. Se on sellaista jäännöskarmaa, joka on jo aktivoitunut ja laittanut tämän elämän liikkeelle. Tätä tilaa kuvataan usein nuoleksi, joka on jo ammuttu matkaan: vaikka jousiampuja on saavuttanut vapauden, jo ilmassa olevan nuolen on lennettävä matka loppuun asti. Vaikka yksilö on saavuttanut Jivanmukti-tilan, vapautunut eläessään, fyysinen keho kantaa tätä jäännöskarmaa vielä biologisena muistina. Kehon ja solujen muuntuminen on hidas prosessi ja nuolen tie on kuljettava loppuun, jotta karma purkautuu täysin aineesta.

Tässä kuvattu kehomielen prosessi ei ole mielen tai tahdon hallittavissa, vaan luonnonmukainen ja spontaani. Sitä voisi kuvata Valo-sielun ja maan ja taivaan välisenä sopimuksena tulla taas Yhdeksi. Palaaminen Alkuvalon yhteyteen etenee luonnollisessa tahdissa, kun kehomieli on puhdistunut ja valmis vastaanottamaan Valon. Kuten aiemmin kundaliinipolku 4 -artikkelissa toin esiin metamorfoosi on autonominen. Yksilö ei voi joogatekniikoilla tai tahdonvoimalla “kiirehtiä” tätä kehitystä tapahtuvaksi. 

Ei voida esimerkiksi saada pelkästään omin ponnistuksin Amritaa tippumaan tai Mahlaa säteilemään sydämestä. Omatoimisten suurien ponnistelujen avulla tullaan kyllä tämän itsesyntyisen muuntumisen matkan äärelle. Kuitenkin varsinainen muodonmuutos on spontaania. Kundaliini-tietoisuus ohjaa tätä monimutkaista ja hienovaraista transformaatiota tavalla, mihin pelkkä yksilöllinen mieli ei kykene. Mikään tekniikka ei tuota pysyvää tulosta. Tekniikalla ei voi ohittaa sisäistä työtä ja sydämen oppeja. Ne valmistavat, tuovat henkistä kypsyyttä ja avaavat henkistä sydäntä, jolloin yksilöllinen potentiaali itse ja universaali Itse tunnistavat olevamme Yksi. Ihmisastioiden tehtävänä on pysyä avoimina, tyhjinä ja luottavaisina sille työlle, jota Valo tekee siten kun on tarkoituksenmukaista kulloinkin kunkin Valo-sielun kohdalla.  

Lähteet 

-Stories of Spiritual Transformation: The Fulfillment of Kundalini Process – Modern Seekers, Ancient Teachings, 2017, Joan Shivarpita Harrigan Ph.D.

-Kundalini Vidya: The science of the spriritual transformation, a comprehensive system for understanding and guiding spiritual development, 2005, Joan Shivarpita Harrigan Ph.D.

-Bailey, Alice A.: A Treatise on Cosmic Fire (1925).

-Alfassa, Mirra (The Mother): Mother’s Agenda: Agenda of the Supramental Action upon Earth, 1951-1960 (Vol 1), 1979.

-Dale, Cyndi: The Subtle Body: An Encyclopedia of Your Energetic Anatomy (2009).

-Avalon, Arthur: The Serpent Power (1919).

-Govinda, Lama Anagarika: Foundations of Tibetan Mysticism (1959).

-Tiedonhaku Google-hakukoneella https://www.google.com ’henki sanan alkuperä’.

-Tekoäly: Kokemusteni ja näkyjeni pohjalta syvensin ymmärrystäni peilaamalla havaintojani esoteeriseen kirjallisuuteen ja hyödyntämällä tekoälyä tiedon synteesissä alkukeväällä 2026.