Kirjoitan ymmärryksestä, ehdottomasta rakkaudesta, ykseydestä ja itsemyötätunnosta. Mitä on kohteeton rakkaus suhteessa egoon? Miten tietoisuuden ja pikkumielen näkökannat eriävät?

Pohdin kanssa kärsimistä ja myötätunnon suhdetta, yksilön sekä globaalia ja alitajuntaista kärsimystämme. Miten lapsuus ja traumat vaikuttavat siihen miten pitkälle itsetuntemuksessa ja henkisyydessä mennään? Voimmeko muuttaa olosuhteita tai olla onnellisia niistä huolimatta?

Elämme fyysisellä tasolla yhdessä samassa maailmassa. Olemme tietoisuudessa yhtä, erillisissä kehomielissämme vain.
Kehomieliin täysin samastuneina ollessamme elämme jokainen omassa henkilökohtaisessa maailmassa.

Toiset eivät voi käsittää maailmaamme täysin, koska heidän maailmansa on ollut alusta asti toisenlainen. Se mistä kokemuksesta ja näkökulmasta elämme muodostaa suhteellisen totuutemme ja maailmamme.

Tarve tulla ymmärretyksi

Meille on tavallista janota tulla ymmärretyksi. Haluamme tulla ehdottomasti hyväksytyksi ja rakastetuksi juuri sellaisenaan. Toivomne, että joku voisi jakaa kanssamme maailmamme ainakin itsellemme tärkeimmiltä osin.

Joidenkin henkilökohtaisten maailmojen välillä on niin suuri kontrasti, että sen ymmärtäminen on täysin käsittämätöntä puolin ja toisin. Kuvittelu ja tulkitseminen, siitä mitä toisen todellisuus mitä hän elää on, ei kuitenkaan lisää välttämättä ymmärrystämme.

RATKAISEVAA ON VILPITÖN HALUMME YMMÄRTÄÄ

Ehkei monin tavoin liiaksi erilaiset maailmat voi koskaan edes riittävästi ymmärtää toisiaan. Kuitenkin katsomme toisiamme ulkopuolelta aina pääsemättä sisältä käsin kokemuksen kautta todentamaan ja tuntemaan sitä. Voimme silti yrittää parhaamme.

Vilpitön halumme oppia ymmärtämään ja avoimuus on hyvä lähtökohta ja usein sekin voi riittää. Vaikkei itsellämme olisikaan kosketuspintaa toisen kokemuksiin, niin silti niille ja toiselle ihmiselle tarpeineen voi jättää ainakin tilaa olla se kuka ja mitä hän on. Näin voimme kunnioittaa toista ihmistä ja hänen maailmaansa.

Ihmisyyden arvo

Jokaisella ihmisellä on ihmisarvonsa huolimatta yhtään mistään hänen ominaisuuksistaan ja siitä miellyttävätkö ne meitä vai eivät. Suvaitsevuutemme ja ymmärryksemme laajenee kuuntelemalla toisten maailmojen tarinoita.

Itsetuntemus ja -ymmärrys on olennaisen tärkeää tullaksemme tietoisemmiksi. Kun tunnemme itsemme tunnemme myös muut, on sanonta mikä kokemukseni mukaan pitää paikkansa tutkiessamme tarpeeksi syvältä ihmisyyttämme.

KANSSA KÄRSIMINEN

Kun olemme samaistuneita persoonaamme, tunteisiimme ja ajatuksiimme, ellemme saa ymmärrystä niin kärsimme siitä psyykkisesti. Jotenkin tällöin olemassa oleva kärsimys tuntuu kasvavan entisestään, jos kukaan ei näe meitä eikä todista kurjuuttamme tai mahdollisesti koe samaa.

Saadaksemme ymmärrystä, jotkut meistä vaativat toisen kokevan samaa mitä mekin. Vaatiessamme toistakin kärsimään tuplaamme kärsimys energian määrän yhteisessä tietoisuudessamme.

Eikö ole itsekästä pyytää toista kärsimään vain, jotta itse saisi sitä mitä ego kuvittelee tarvitsevansa? Tunteisiin samaistuneena meidän on mahdoton ymmärtää miten joku voi kokea ehdotonta rakkautta tietoisuudessaan yhtäaikaisesti, kun toinen kärsii ja vaikka kamalia asioita tapahtuu eri maailmoissa.

EHDOTTOMAN RAKKAUDEN KOKEMINEN

On mahdollista olla tietoisesti läsnä rakkauden ominaisuudessa, silloin kun toisen energiat eivät vedä enää mieltämme omiin tai toisten psyykkisiin kärsimyksiin.

Kun mielemme on uudelleen koulutettu ja sydämemme avattu, on kokemuspohjamme muuttunut tietoisuuden perspektiiviksi egon sijaan. Tällöin olemme tietoisuuksia, joilla on persoona mihin emme samaistu. Emme ole enää vain persoonia, jotka siihen samaistuneena näkisi ja kokisi elämää, vaan elämme sydämen ykseydessä.

Sydämen ykseyden kokeminen

Voimme tiedostaa sydämen ykseyden myös toisinaan, vaikka olisimmekin vielä persoonaan samaistuneita. Jos olemme tarpeeksi avoimia, emmekä ole sillä hetkellä jumissa omissa emootioissa ja koe tilannetta vain omien reaktioiden kautta.

Mikään ei auta vaikka joka solullamme kokisimme ehdotonta rakkautta ja kutsuisimme toisenkin tähän tietoisuuteen, jos tämä toinen ei ole avoin. Jos hän ei ole vastaanottava tai ei intuitiivisesti aisti toisen auttavaa intentiota. Jos hän ei pysty vielä muuhun kuin kiinnittymään omiin tunteisiinsa, niin ehdoton kohteeton rakkaus ei voi tavoittaa häntä.

Kohteeton rakkaus on egolle vierasta

Ehdoton ja kohteeton rakkaus löytyy sisäisyydestämme. Jos tarpeeksi hartaasti etsimme ja harjoitamme tietoista hyväksyntää, tulee siitä luonnollinen olotilamme.

Voimme kokea ehdotonta rakkautta itsessämme vaikkei yksikään ihminen meitä olisi tässä elämässä koskaan ehdottomasti rakastanut. Tosin egomme ei usko tätä.

Egomme tahtoo saada hyväksyntää ja rakkautta toisilta. Egomme tahtoo toisten tekevän itsensä onnelliseksi ja täyttävän halumme ja tarpeemme. Egomme on äärimmäisen vaativa ja sen kuuluukin olla, eloonjäämisen aspektissa, mutta ennemminkin vain lapsena.

Itsemyötätunto on myös ehdotonta rakkautta

Vaatiessamme muita kanssa kärsimään, voimme kokea toisen välinpitämättömäksi, jos tämä ei itsemyötätunnossaan suostukaan yhtymään tuska energioihimme. Jos olemme todella välinpitämättömiä sen energian voi kokea tunnekylmyytenä, kiinnostamattomuutena, hylkäämisenä.

Kun olemme tietoisia ja rakkauden ominaisuudessa, siihen kuuluu myös itsensä arvostaminen, itsemyötätunto ja armo itseämme kohtaan. Ykseyden rakkauden tietoisuutemme voivat muut kokea energisesti arvostelemattomuutena, ehdottomana hyväksyntänä, turvallisena läsnäolona, rakkautena, rauhana.

SUURINTA MYÖTÄTUNTOA KÄRSIMYKSESSÄ

Suurinta myötätuntoa on olla tietoisesti läsnä hyväksyen täysin kaiken mitä tapahtuu, on tapahtunut ja tulee tapahtumaan itsellemme ja muille. Pystymme tähän kun olemme oppineet myös itsemyötätunnon taidon. Ymmärrämme olevamme yhtä arvokkaita kuin kaikki muutkin, eikä meidän tarvitse myötäkärsiä turhaan ollaksemme myötätuntoisia.

Tämä ei tarkoita sitä ettemmekö voisi sanoa ”ei”. Tai ettemme voisi asettaa terveellä tavalla rajoja, antaa rakentavaa palautetta, tehdä neutraalisti arvostelematta huomioita ollessamme tietoisen hyväksynnän rakkauden ominaisuudessa.

Kaiken kattava hyväksyntä

Voimme myös hyväksyä tietoisesti asioita mistä emme pidä ja mitä emme preferoisi. Hyväksyntä ulottuu myös asioihin joita emme toivoisi kenellekään tapahtuvan kuten itselle miellyttäviinkin juttuihin ja niiden loppumiseen.

Näiden kaikkien niin itselle positiivisena kuin negatiivisena koettujen asioiden hyväksyntä on se mikä poistaa psyyken kärsimyksen, kun niistä tulee neutraaleja niihin samaistumisen loppuessa.

Ehdoton hyväksyminen ei tarkoita sitä ettemmekö voisi elämässämme yrittää ratkaista ongelmia ja parantaa olosuhteitamme. Tämän voimme tehdä paremminkin ehdottoman hyväksynnän tietoisuudesta käsin.

Egon vastustelu

Egomme voi vängätä vastaan ehdottoman hyväksynnän harjoitusta myös esimerkiksi selittelemällä, ettemme ilman huonoa omaatuntoa, häpeää, syyllisyyttä, yksinäisyyttä ja katumusta voisi olla myötätuntoisia.

Nämä kaikki tunteet ovat erinomaisia ja opettavat meille paljon. Kuitenkin jossain vaiheessa me emme enää tarvitse niitä, kun olemme oppineet niiden tarjoamat arvokkaat opit.

ONKO KAIKKI VAIN IHANAA, HYVÄÄ JA RAKKAUTTA?

Tiedostamme kyllä mikä on oikein ja mikä on väärin maallisella tasolla. Pyrimme toimimaan joka hetki niin itsemme kuin toistenkin korkeammaksi hyväksi hyväksyvässä tietoisuudessa. Toki myös muistamme tarvittaessa menneet kokemuksemme, ilman psyyken tuskaa.

Omakohtaisesti raastavien, traumaattisten kuten positiivisempienkin elämän kokemuksiemme avulla ymmärrämme toisten kärsimystä. Muistamme oman kärsimyksen kyllä, vaikka emme itsenämme enää tuntisi sitä.

Tietoisuuden perspektiivi

Voimme olla helpottuneita, kun meidän ei tarvitse enää psyykkisesti kärsiä. Ehdottomassa rakkaudessa myötätuntoisuus on läsnä. Tähän sisältyy toive, ettei muidenkaan tarvitsisi kärsiä. Jos niin valitsemme voimme auttaa ja tukea muita omien mahdollisuuksien mukaan.

Tietoisuuden perspektiivi, ei tulkitsevan ja samaistuvan mielemme näköala, on tyystin toisenlainen. UNOHTUUKO ARJESSA LÄSNÄOLO? KOKEILE GARUDAN OPPIEN PIKKUJUTTUJA! artikkelissa kerron harjoituksista mitkä muuttivat yhdessä hyväksyvän tietoisen meditaation kanssa perspektiivini.

Samaistuva mielemme kokee tämän kaiken ristiriitaisena. Tietoisuuden perspektiivistä luotuja kirjoituksia on vaikea tajuta tulkitsevalla pikkumielellämme. Intuitiivisella älyllämme voimme ymmärtää viestin ainakin jollakin tasolla tai täysin sydämessämme.

YHTEINEN JA YKSILÖN KÄRSIMYS

Ihmiskunnan tietoisuuden kasvaessa tullee meille helpommaksi jonain kauniina päivänä tulevassa, ilman suurempaa tuskaa tulla tietoiseksi itsestämme. Voimme oppia enemmän arvostelemattomuudessa ja rakkaudessa emmekä aina suuren psyykkisen kärsimyksen kautta.

Kun olemme taivaltaneet tarpeeksi paljon henkistä polkua voimme jatkossa, nykyisessä ihmiskunnan yhteisessä tietoisuudessa ollessammekin, oppia ainakin ilman psyyken tuskaa.

Tulemme varmaan aina kärsimään jonkun verran, koska elämme ajassa jolle kehomme altistuu ja meidän voimavaramme, kuten myös maapallomme voimavarat ovat rajalliset.

Kundaliini herääminen

Yksilöt joille tapahtuu Kundaliini herääminen vapautuvat henkilökohtaisesta kärsimyksestä, lopulta. Tämä kaikissa meissä elävä elämänvoima herätessään nostaa vähitellen kaiken esille hyväksyttäväksi.

Psyykkinen piinamme loppuu käytännössä miltei kokonaan, sitten kun meillä ei ole enää samaistumista mieleen ja sydämeen, eli ajatuksiin ja tunteisiin.

Psyyken kärsimyksen loppuminen täydellistyy, kun kehostamme ja alitajunnastamme ei nouse enää varastoituneita kokemuksia ja ohjelmointeja, jotka voivat sisältää jotain emootiotakin läpikuultavasti koettavaksi ja/ tai kehon tuntemuksina aistittavina.

Yhteisen alitajunnan vaikutus

Globaali alitajuntamme on ääretön, jokainen elävä olento vaikuttaa siihen, joten vähintäänkin kaikuja muiden kärsimyksistä kantautuu sitä kautta jokaiselle meistä.

Meillä empaatin piirteen omaavilla ja empaattisilla HSP (erityisherkillä) ihmisillä on luonnostaan avoimempi energiakenttä toisten energisten vaikutusten kokemiseen itsessämme. Voit lukea aiheesta artikkelissani Mustekala toteemieläimenä.

Se saammeko vain kaikuja vai koemmeko globaalin yhteytemme välityksellä itsessämme psyykkistä tuskaa, mikä voi ilmetä myös kehollisesti, ja kuinka paljon ja millä elämän alueilla, riippuu itsestämme.

Energiakenttämme vetää puoleensa yksilöllisesti kokemustemme ja alitajuisten ohjelmointiemme mukaisesti toisten energioita. Nämä energiat nostattavat, tai eivät enää pääse aiheuttamaan, reaktioita joita koemme positiivisina tai negatiivisina kehomielessämme.

Olemmeko täysin vapaita kärsimyksistä?

Kun olemme tehneet sisäisen työmme loppuun eikä samaistumista ole enää mieleen, sydämeen ja kehoon, niin emme reagoi enää. Voimme tiedostaa globaalin tietoisuutemme vaihteluita ja ilmiöitä itsessämme ja itsenämme ollessamme yhtäaikaa yksilö ajassa ja kaikkeus ajattomuudessa.

Kukaan meistä ei ole edes lähelle sataprosenttisen vapaa kärsimyksestä ennen kuin kaikki muut olisivat siitä yhtä vapaita, vaikka olisimme vapaita kaikesta henkilökohtaisesta psyyken kärsimyksestä.

MITEN SYVÄLLE TARVITSEE MENNÄ?

Meillä kaikilla on traumoja ja itsellemme epäsopivia alitajuisia ohjelmointeja. Se minkä verran meillä niitä on, vaikuttaa hyvin paljon elämämme kulkuun.

Ehdollistumamme vaikuttavat siihen mitä vedämme puoleemme kuten myös tiedostamattomiin sekä tietoisiin valintoihimme, ja näin ollen siihen miten tyytyväisiä ja onnellisia voimme olla.

Ollessamme tässä elämässä vähemmillä traumoilla ja enemmän hyödyllisillä alitajuntaisilla ohjelmoineilla varustettuja meidän ei tarvitse tehdä niin paljon sisäistä työtä. Vähempikin riittää hyvään elämään.

Sukellus tuntemattomaan

Jos taas menneisyytemme on ollut miltei pelkkää traumaa ja suurinosa alitajuisista ohjelmoinneistamme ovat olleet haitallisia tai hyödyttömiä, olemme joutuneet lopulta sukeltamaan syvälle tuntemattomiin syövereihin.

Sietämätön tuskamme taivuttaa meidät henkisen oppimisen tielle usein lopun iäksi. Joudumme matkaamaan todennäköisesti aina alitajunnan syvyyksiin ja tiedostamattomaan asti muuttaaksemme elämämme.

ONNELLISUUS JA ELÄMÄMME OLOSUHTEET

Alitajuiset ohjelmointimme on tehty 7 ikävuoteen mennessä ja ne luovat yli 90 prosenttisesti elämämme. Elämämme puitteet eivät välttämättä muutu oleellisesti, jos vaikka olisimme tehneet psyyken loppuun. Ja vaikka vielä sen päälle mielen ja sydämen prosessit.

Toki tällöin psyykkistä kärsimystä ei ole enää ja rauha on läsnä, jolloin elämä on helpompaa. Voimme lisäksi keskittyä ”onnellisuuteen ilman syytä”, rauhan ja ehdottoman hyväksynnän ominaisuuksien lisäksi, jolloin elämän voi kokea olosuhteista huolimatta tavallisen onnellisena.

Olosuhteiden muuttaminen

Tahtoessamme olosuhteiden muuttuvan meidän tulee vielä jatkaa alitajuntamme syvimpiin sopukoihin uudelleen suunnataksemme elämänkulkumme. Näin voimme löytää intohimon ominaisuuden, merkityksellisyyden ja täyttää tarkoituksemme. Voimme pystyä toimimaan maallisessakin elämässä sieluntehtäviemme parissa.

Meidän tulee luopua ihan kaikesta, jota aiemmin pidimme itsenämme tai elämänämme. Meillä joiden elämä on ollut hyvin trauman täytteistä, ei ole ollut niin paljon tai juuri mitään menetettävää siinä. Kundaliini voima on voinut meissä nousta ja siinä tapauksessa meillä ei ole edes vaihtoehtoa.

Suuri kärsimys ja syvältä kumpuava sydämen palomme ymmärtää ja oppia, sekä sisäiseen työhömme sitoutumisemme tavoittaa ennemmin tai myöhemmin Kundaliinin. Tämä tietoinen elämänvoima aktivoituu meissä auttamaan eteenpäin sisäisessä työssämme ja elämämme kulun muuntamisessa. Voit lukea Kundaliini prosessin kokemuksistani artikkelisarjassa Kundaliini polulla. Lohikäärmeen opissa kirjoituksissa taas puhutaan paljolti Sydämen Viisaudesta ja ihmisyydestä eri näkökulmista.

RIITTÄISIKÖ TERAPIA?

Toisilla meistä on vähemmän traumoja ja tavallisen onnellinen tai oikein onnellinen lapsuus. Alitajunnasta löytyy tuolloin suhteellisen paljon tai sitäkin enemmän hyödyllisiä ohjelmointeja. Yksilön elämä luotuu tällöin todennäköisesti tavallisen hyväksi peruselämäksi ilman äärimmäistä vaivannäköä.

Henkiset elämän eväät

Ihmisen ollessa onnekkas hän on päässyt riittävän hyvään ja turvalliseen kasvuympäristöön. Elämä tuo silti myös hänelle vastoinkäymisiä ja haasteita. Niitä on vain tällöin vähemmän. Hyvien ohjelmointien ja auvoisemman lapsuuden ansiosta yksilöllä on olemassa valmiiksi käytettävissä elämän henkisiä eväitä.

Hänellä on täten usein paremmin valmiuksia vaikeuksien kohtaamiseen. Tällöin yksilön ei tarvitse ensin purkaa kaikkea ja sitten itse hankkia henkisiä resursseja aivan alusta asti. Useinmiten voidaan käyttää energia suoraan haasteiden kohtaamiseen.

Lisäksi on todennäköistä, että yksilöillä on saatavilla tukea, mitä vähemmän onnekkailla ei ole elämässään. Hyväosaisille ihmisille jää enemmän energiaa nauttia elämästä. Heillä on siten myös mahdollisuus antaa energiaansa tavalla tai toisella vähemmän otollisissa tilanteissa olevien ihmisten tukemiseen.

Elämän merkityksellisyys

Tahtoessamme jotain syvempää merkityksellisyyttä elämään, voimme tehdä sisäistä työtä ja hankkia lisää henkisiä voimavaroja. Voimme avartaa tietoisuuttamme, jos meissä syttyy kipinä siihen. Sisäisellä työllä voimme luoda itsellemme ja lähimmäisille varsin onnelliset oltavat.

Ajatusten ja tunteiden käsittely terapeuttisesti. Isoimpien traumojen läpikäynti, itsetunnon parantaminen, uusien asioiden oppiminen, riittävästi itsensä hyväksyminen puutteineen ja elämässä eri tavoin onnistumiset sekä hyväksyvän ilmapiirin luominen elämäämme voivat olla täysin riittävää elämän mielekkyyteen. Ehkäpä myös oman paikkamme löytymiseen maailmassa sekä onnellisuuteen.

LISÄÄ AIHEESTA

Psykologia

Artikkeli erityisherkkyydestä (HSP) ➡️ INFO www.evermind.fi

Artikkeli itsemyötätunnosta ➡️ INFO www. psykologiaa.fi

Video itsemyötätunnosta ➡️ INFO The Science of Self Compassion
www.youtube.com

Buddhalaisuus

Video jossa aiheina pysymättömyys, kiintymättömyys, karma, mindfulness, myötätunto ja mielentyyneys.

➡️ INFO 6 Buddhist Principles, So That NOTHING Can Affect You | Buddhism (Gautama Buddha) www.youtube.com

Lähde

– Kuvituskuvakollaasi: digitaalisesti muokkaamiani kuvapankin kuvia: www.pixabay.fi.